Koneellinen merenkulku saapui Ahvenanmaalle myöhään. Uusien aikojen myötä koko ahvenanmaalainen yhteiskunta koki nykyaikaistumisen.

ss Viking sapuu Galtbyhyn Korpoossa
Algot Hellström

Sanotaan että koneellinen merenkulku alkoi Ahenanmaalla toden teholla kun Hugo Lundqvist osti ss Thornburyn vuonna 1928. Samana vuonna varustamo-osakeyhtiö Alca osti moottorilaiva Alcan. Toinen maailmansota merkitsi murrosaikaa Ahvenanmaan koneelliselle merenkulullue. Varustamot erikoistuivat
erityyppisiin rahteihin, kuten kylmärahtiin, tankkirahtiin ja
puutavararahtiin. Siirryttiin lopullisesti moottorialuksiin ja satsattiin uudisrakennettuun tonnistoon.

Modernin lauttaliikenteen aloittivat 1959 ss Viking ja ms Slite. Vuotta myöhemmin ms Rospiggen aloitti liikenteen Ruotsin ja Ahvenanmaan välillä. Varustamojen toimintaidea oli sama: tarjota mukavia matkoja matkustajille ja säännöllisiä kuljetuksia tavaraliikenteelle. 1970-luvulla lanseerattiin risteilykonsepti. 

Lautoille ilmestyi baareja, kauppoja, ravintoloita, kokoushuoneita sekä hyttipaikat lähes kaikille matkustajille. Itse matka muodostui tärkeimmäksi ja risteily koettiin arjen ylellisyytenä – ja näin voi sanoa että on edelleenkin.

Kohokohtia

Kolmipaisuntainen höyrykone on Plenty & Son Ltd rakentama Newburyssa, Englannissa vuonna 1920. Kone otettiin käyttöön Bristol-kanavan sulkuportilla. Sittemmin se on ollut käytössä kelluvalla ponttooninostokurjella nimeltä Mammoth. Nostokurki palveli muun muussa Rotterdamissa ja Oxelösundissa. Viimeinen sijoitus oli Finnbodan telakalla Tukholmassa. Koneessa on 250 hevosvoimaa. 

Höyrylaiva Dagmar rakennettiin Tanskassa 1900 ja se oli jo aika vanha, kun Lundqvist-varustamot ostivat sen 1935. Tästä huolimatta siitä tuli todella uskollinen palvelija. Kun se myytiin 1959, se oli Ahvenanmaan vanhin käytössä oleva laiva. Kapteeninsalongista näkee, että Dagmar on rakennettu 1900-luvun alussa. Punaisine plyyseineen ja tummanruskeine puupaneelinen Dagmarin salongilla on paljon yhteistä purjelaivojen kapteeninsalonkien kanssa. Tosiasiassa nelimastoparkki Herzogin Cecilie, jonka salonki on rakennettuna Merenkulkumuseon vanhemmassa
osassa, rakennettiin kaksi vuotta Dagmarin jälkeen.

Kolmipaisuntainen höyrykone
Dagmarin kapteeninsalonki

Lisää näyttelyitä

Segelsjofarten Aland3 1

Purjealukset

Ahvenanmaalaisten tapa liikkua merellä on kautta aikojen ollut purjehtien. Maarianhamina oli kotisatama maailman viimeisille isoille purjealuksille

Lue lisää »
Sjosakerhet Plus

Meriturvallisuus

Meri ja tuuli ovat vaikuttavia luonnonvoimia joihin ihminen ei voi vaikuttaa. Sen sijaan paljon voi tehdä turvatakseen turvallisuuden laivalla ja satamassa.

Lue lisää »
Navigation foremal2

Navigointi

Kompassi, kronometri, sekstantti, loki ja merikortti ovat periaattessa mitä navigoija tarvitsee saadakseen tietää sijaintinsa merellä.​

Lue lisää »
Kuriosa piratflaggan

Kuriositeettien kabinetti

Purjehduksillaan kaikilla seitsemällä merellä ahvenanmaalaiset merimiehet saivat kokea paljon uutta ja erilaista. Heitä kiehtoi kaikki heidän näkemänsä eksotiikka ja he ostivat merkillisiä esineitä kotiin vietäväksi ja näytettäväksi perheelle ja ystäville. ​

Lue lisää »
KapHorn klockor

Kap Horn-huone

Amicale Internationale des Capitaines au Long Cours de Cape Horniers oli arvostettu harvojen klubi merimiehille, jotka olivat purjehtineet Kap Hornin ympäri rahtipurjealuksella.

Lue lisää »