Täällä on kaikenlaista tullut aaltojen mukana rannoille ja käytännöllisesti ajattelevat saaristolaiset ovat käyttäneet löytönsä hyväkseen. Taloja ja vajoja on rakennettu vahvasta ja kestävästä hylkypuusta. Naulat ja pultit on käytetty tai myyty rautaromuksi. Kaareva, sään kuluttama nimikyltti, jossa on kohokirjaimin nimi Julie Michels, lahjoitettiin Ahvenanmaan merenkulkumuseolle 25 vuotta sitten, ja siitä asti se on maannut makasiinissa. Se oli ollut seinäkoristeena venevajassa Föglössä niin kauan kuin muistettiin, tietojen mukaan ylösalaisin ripustettuna. Ehkä se huuhtoutui rantaan ja sen löysi joku, joka ei osannut lukea.
Oikeastaan emme tiedä mitään Julie Michelsin onnettomasta kohtalosta. Mutta ajatellaanpa! Mitä jos nimikyltti olisikin johtolanka tarinassa salaperäisestä samppanjasta, joka nostettiin hylystä Föglön edustalta kesällä 2010? On kotiseutututkijoita ja kiinnostuneita jotka ovat spekuloineet tästä. Jotkut esineet museon kokoelmissa pysyvät ikuisesti salaperäisinä. Hetkelliset johtolangat voivat hiertää taustalla, mutta jos niitä ei voida todentaa, ei ole tarinaa kerrottavaksi. Silti esine ei ole arvoton. Mikään ei kiehdo mielikuvitusta niin kuin mysteeri?